sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Hoitovapaa alkakoon

Miulla oli perjantaina viimenen päivä vanhempainvapaata. Vielä sitä periaatteessa ois kaks viikkoa jälellä, mut luovutin sen viimeset kaks viikkoa K:lle, nii tuo saa isäkuukauden ylimääräset vapaat. On taas se hetki, kun tulot putoo reilusti. Hoitovapaa alkaa. En mie tiiä, et oonks mie outo, mut miust on jossain määrin jopa piristävää, et joutuu vähän pohtimaan, et missä vois säästää. Tuntuu, et aivot ois pari vuotta ollu jossain narikan perällä eikä oikeen mitää oo joutunu/päässy miettimään, nii jopa köyhäily on kivaa vaihtelua. Eikä sen kauheen epäekologistakaan pitäs olla.

Täs vaihees vois jo viiä hoitoonkin. Tai vois ja vois. Miusta ainakin ois tosi kummallista viiä noin pientä. Sehän on ihan tissivauvakin (8 kk just ja just) vielä eikä... Äh, tekis mieli kirjottaa pidemmältikin, mut paremmalla ajalla. Se huutaa taas. On huono yö ja oon pelkästää tänä yönä kanniskellu tuota toista ellen peräti kolmatta tuntia. Räkää on ainakin, toivottavasti ei ois mitään korvatulehusta.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Järinää ja myllerrystä

Miun piti kirjottaa tänne ahkerasti, mut taas on ollu semmonen olo, et en saa mitään aikaan. Ilmeisesti ois taas muutama allergia lisää tällä vauvalla, kun vaikka miten yrittää kaikkea välttää, nii jostain se taas pukkaa ihon ihan kamalaan kuntoon. Mie vaa jotenki noitten isojen takia aattelin, et ei ne mitkään allergiajutut meitä koske, kun ei mein perheessä oo allergioita. Oishan miun pitäny tajuta, et iteki oon ollu lapsena moniallergikko ja siitepölyallergine yhä. Mut tää on jotain, joka kuluttaa kauheesti aikaa ja energiaa ja voimia. Yritä siinä sit tehä viielle ruokaa, ku käytännössä mein tähän astisessa elämässä on kaikki ruuat ollu semmosia, et niissä on joku osa semmonen, et Oiva ei voi sitä syyä (enkä miekään sit tietenkään imettäessä), useimmiten se on joko kala, muna, tomaatti, paprika tai porkkana. Menin vielä ostaa leipomuksia varten omenasosetta, et vois pistää kananmunan tilalle (lähinnä kakkuun), mut eihän sitä omenaakaan voi käyttää. Yritä sit olla vielä ekologinen ja eettinen ruokailija.

Remontti lähestyy loppuaan. K on siitä blogiinsa kirjoittanutkin enemmän. Vielä pitäs pinkopahvit laittaa seinille, antiikkilaastia yks kerros palomuuriin, katto maalata vielä kertaalleen, lattian maalaus, listotus, rasiat ja katkasijat paikoilleen ja tietenkin tapetointi. Ihanaa. Sit pitäs olla enemmän tilaa kaikelle. Saan miun viime kesänä ostaman kaapin vihdoin käyttöön. 50-luvun uustuotanto-rokokoota (toivottavasti nyt meni tyylisuunta oikein, näit on muutama, jotka miul menee aina sekasin). Pitäis alkaa tyhjentämään nykystä kaappia, kirpparille, tuunauskäyttöön, matonkuteiks ja keräyksiin. Liian paljon syystä tai toisesta unohettuja vaatteita.


Tänään syötin Oivaa keittiössä, kun yhtäkkiä kuului helinää ja tärinää. K huuteli olohuoneesta, et tunsinko, olikohan se maanjäristys. Mietin, et juna varmaan meni. Eihän meillä maa järise. Meillä kun helinä ja tärinä ei oo mitään harvinaista, kun reilun sadan metrin päässä menee junarata ja pitkien ja raskaitten tavarajunien ohi mennessä talo tärisee. K pohti, et tais tulla kuistin katolta lumet alas. Ei siellä kyllä missään näkyny puonnutta lunta. Aateltiin, et oli varmaan aura-auto. Lumet ei kyllä tieltä ollu mihinkää hävinny tieltä. Reilun tunnin päästä luin netistä uutisista, et Etelä-Suomessa oli 2,8 magnitudin maanjäristys. Mäntsälän Nummisten tietämillä se näytti olleen. Siellä myö käytiin joskus tonttiakin kattomassa.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Ihanaa kalaa!

Ja harmi, kun en voi syyä. Mut ois tehny miel. En tiiä, et millon meillä seuraavan kerran uskalletaan uunilohta tehä. Ehkä sit, ku yläkerta on valmis ja Oivan kanssa voi mennä sinne turvaan kalanhajuja. Jostain bongasin tän ohjeen viime kesänä, en yhtään muista mistä. Tänään meni muistin varassa. Nimeäkään en muista. Kuvaakaan en tajunnut ottaa.

Taivaallinen lohi

lohi- tai kirjolohifilee
suolaa
sitruunamehua
pippuria

vihanneksia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele uunivuoka ja laita lohifilee siihen. Laita sitruunamehua, suolaa ja pippuria lohen pintaan. Laita vihannekset vuokaan lohen kavereiksi.

1 prk smetanaa
1 prk ruokakermaa
½ dl sweet chli -kastiketta

Sekoita smetana, sweet chili -kastike ja ruokakerma kastikkeeksi ja kaada lohen ja vihannesten päälle. Pistä uuniin noin puoleksi tunniksi.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Keskeneräisyys

Voiskohan olla kohtuutonta toivoa päivää, että mikään ei ois kesken? Haluisin kokea edes hetken sen tunteet, kun kaikki hommat ois tehty, mikään ei rassais päätä ja vois vaan vähän aikaa olla.

Mut ei. Miust tuntuu, et ihan kaikki on kesken koko ajan. Kämppä on yhessä kaaoksessa koko ajan - ja vaik siivois, niin ei mee ku päivä tai kaks, nii on sen näköstä, ku koskaan ei ois siivottukaan. Vaikka tuntuu, et oisin jatkuvasti kuskaamassa tavaroita paikoilleen. Tavaroita pitäs pistää myyntiin, kun sitä vaan tuntuu elävän kauheen röykkiön keskellä. Äitiysvaatteet on kaikkein turhimpia. Oivan vaatteita sais olla yhtenään vaihtamassa isompiin, kun ne jää koko ajan pieniks. Oivalle pitäs myös ommella vaippoja (joo, miulla on puol kaappia vaippoja, jotka ei nyt oikee vaa istu täs vaihees tuolle, ehkä isompana?). Yrttejä ja vihanneksia pitäs laittaa esikasvatukseen. Kimmolle pitäs tehä dödö. Isojen poikien kans alotettiin tammikuussa opettelemaan kirjaimia, mut toistaseks ollaan opeteltu vain kolme. Pyykkejä sais pestä kauheesti, ne pitäs kuivattaa, viikata ja vieläpä saattaa kaappiin asti. Tuokin homma vähenis, ku vaan pitäs ekana pistää n. 80 % vaatteista pois kokonaan. Yks ekonominen suunnitelma vaatis yhteydenottoa johonkin tahoon. Älyttömät läjät kangasta oottavat ompelijaa. Reppukankaat pitäis ommella meitaiksi ennen ku Oiva kasvaa liian isoks. Remontti pitäs tehä ja alakerran yksiö siivota. Yks nojatuoli ja sohva pitäis tuunata käyttökelposiks. Pitäs saaha seittemän oikein lotossa.

Niin kauheesti tekemättömiä asioita, et jos joskus vaikka jotain saakin aikaan, nii se tuntuu tän kaiken rinnalla tosi mitättömältä. Eilen sain laitettua ensimmäiset siemenet multiin: paprikat,chilit ja mansikat. Maaliskuussa istutettavia on jälellä "enää" n. kymmenen pussia. Suunnitelma ruokalistaksi kuudelle viikolle on melkein valmis. Missä ihmeen välissä näitä asioita ehtis sit tehä, kun pitäs nää lapsetki kasvattaa, ruokkia, ulkoiluttaa, koiratkin vaatii ulkoilua ja mielellään haluisivat vielä treenatakin?

Kohta ois isojen poikien synttärit. Pitäs alkaa jo niitä suunnittelemaan. Oiskohan luomussa, munattomassa ja (turhis)lisäaineettomassa Salama-kakussa tarpeeks haastetta? Lisätunnit vuorokauteen on toiveena vanha, mut voisko ne järjestää semmosina, et lapset vielä sillon nukkuis?

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Koukussa

Miun sähköpostitili on jumissa. En tajua. En pääse kirjautumaan omaan postiini, vaikka muut saman domainin sähköpostitilit toimivat moitteetta. En pääse webmailiin enkä saa haettua postia sähköpostiohjelmaani.

Loin uuden mailiosoitteen Gmailiin, jotta sain otettua yhteyttä palveluntarjoajaan "rikkinäisestä" sähköpostitilistä. Ootellessa ajattelin vaihtaa mailiosotteen myös foorumeille, jotta saisin ilmotukset uusista viesteistä kiinnostavissa keskusteluissa. Mut kuinkas kävikään: en pääse enää ensinnäkään monikkofoorumille, koska joudun nyt oottamaan, et joku käy manuaalisesti klikkaamassa tunnukset taas toimintaan. Aattelin yhen foorumin jälkeen uhkarohkeesti, et ei kai sitä nyt joka foorumilla voi olla tuota hassua sääntöä sähköpostiosoitteen muokkaamisesta. Mut onhan, nyt en pääse toisellekaan foorumille. Jos nyt uskoisin toisesta kerrasta ja malttaisin oottaa, josko ne joskus tuolta palveluntarjoajalta tarjoais auttavaa kättä.

En tiiä, et voisko se olla mailitilin koon ylitys, joka tuon ois tukkinu. Ei voi ees huokasta, et eipä tuu roskapostia, kun ei sitä muutenkaan oo aikoihin tullu. Ihan ku kädet ois sidotut ja eläisin umpiossa, kun en pääse maileja enkä foorumeita lukemaan. Voi kamala sentään, millasessa netti- ja mailikoukussa sitä ihminen voi ollakaan!

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Pullaa

Meil oli tänään leivontapäivä. Leivottiin pullaa, munatonta semmosta. Menin toissa viikonloppuna syömään munallista pullaa, kun joulunakin pystyin sellasta syömään, mut kuinka ollakaan, Oiva kutis ja huus koko yön. Ja ihottuma oli taas hurjan näkönen. Mut näissä pullissa ei oo munaa eli voin hyvillä mielin niitä syyä. Eikä se munan puuttumine siinä pullassa maistu yhtään. Jos voitelee muulla kuin munalla, niin se kiiltää vähemmän.


Kimmo osti tuon lautasen - siinä on kuulemma mie ja pojat. Miun pullat ei oo koskaan ollu mitään kaunokaisia. Nää on parhaimmasta päästä.

Ostin täs yks päivä muutaman purkin luomuruokaa Oivalle varalle kaappiin. Sen kummempia pohtimatta, katoin vaa, et siellä ei oo kalaa. Mie oon puol elämääni lukenu ainesosaluetteloita. 15-vuotiaana aloin lakto-ovovegetaristiks ja koitin välttää eläinperäsiä aineita, vuosia myöhemmin hyväkarppasin ja yritin välttää sokeria, isojen poikien synnyttyä oon vältelly mm. natriumglutamaattia, mut sit nyt, kun miulla on allerginen laps, nii en sitä tajunnu tehä. Ensimmäinen purkki: söi mielellään, kohta sen jälkeen raapii naama punasena ja huutaa. Katsaus ainesosaluetteloon kertoo, että siellä on selleriä, joka todennäkösesti noin kuukaus aiemmin aiheutti samaa. Samana päivänä avaan toisen purkin hyvässä uskossa ja taas illalla Oiva raapii ja huutaa. "Saattaa sisältää hieman kananmunaa." Jospa tää ois nyt menny jakeluun, et ne Oivan ruuat pitää kattoa tarkkaan. (BTW, se aiemmin postaamani rasva ei passannu Oivalle sit yhtään, eli jatketaan hyväks havaitulla linjalla - karitevoilla!)



Meil on useimmiten juotu Brazilia kahvina. Jokusen kerran on ostettu sitä sinisessä paketissa olevaa reilua kahvia. Nyt ostettiin tätä kokeiluun.