perjantai 29. helmikuuta 2008

Yli neljä kiloa vauvaa

Vihdoin oon saanu ruokahalun takasin. Ja väsyttää entistä enemmän. Varmaan jotain tekemistä sillä, että vauvat näyttävät tuplanneen kasvuvauhtinsa.

Maanantaina käytiin äippäpolilla, viikkoja silloin kasassa 32 + 6. Koputan taas puuta ja sanon, että hyvin menee. Kohdunsuu ennallaan, napaverivirtaukset kunnossa, KTG-käyrätkin näytti hyvältä. Ja pojilla valtavaa kasvua: painoarviot olivat 1899 ja 2181 g! Mahassa kasvaa siis tällä hetkellä yli neljä kiloa vauvaa eikä merkkiäkään siitä, että ne aikois sieltä poistua. Seuraava kontrolli meillä viikon päästä.

Pienempi kaveri muuten heittää voltteja miten sattuu. Edellisessä kontrollissa oli perätilassa, viimeeks raivotarjonnassa. Eilen vai toissapäivänä kääntyi jälleen perätilaan ja tänään tuntu taas heittävän ittensä raivotarjontaan. Eli aikamoista karusellia pitelee. Ja miun puolesta sais tuota hyörimistä vähän rajoittaakin, nimittäin tuo alkaa jo kovin tuntumaan, kun maha on pinkee ku bongorummun kalvo ja joku vielä ottaa siitä vauhtia voltteihinsa.

Ruokahalusta puheenollen (siis tuossa ihan alussa), myö ollaan kauan kaivattu kunnon etelämaisten pizzanpaistajien pizzoja täällä. Mut ei olla tältä kylältä löydetty ja ollaan jo paniikissa pohdittu, et joutuuko sitä jokainen kerta ajamaan kirkonkylälle asti pizzaa hakemaan (tällä kylällä kun vaihtoehtoina on kotipizza sekä toinen suomalainen paikka, jossa tiskin takana olevan tyypin naama näyttää siltä kuin ois eräät karvat kasvaneet väärään paikkaan). Mutta ei tarttee! Tänään löydettiin omalta kylältä kunnon pizzapaikka, jossa saimme loistavaa palvelua, hyvää pizzaa ja kaiken lisäksi paikassa on kotiinkuljetus ihan meille asti. * semmonen tosi ilonen hymiö *

Vyötärönympärys yli 120 cm, huikeeta. Äitiysvaatteet alkaa jäämään pieniksi. Kauppaan tietysti vois lähtee uusia ettimään (jos tuurilla jotku mahtuis päälle), mut kun sitä ei yhtään tiiä, et minä päivänä tästä poksahtaa, niin ei viittis kauheesti alkaa panostamaan.

tiistai 12. helmikuuta 2008

Kolmenkympin kriisi?

Kolkytyks viikkoa takana. Huh. Kuulostaa jo tosi paljolta, mut niin kuulostaa jälellä olevat viikotkin, vaikkei oo aavistustakaan, kuinka monta niitä vielä on. Ehkä yks, ehkä kymmenen. Jo ajatus siihen laskettuun aikaan menemisestä kuulostaa pelottavalta. Jos sinne asti mennään, niin mie en varmasti liiku yhtään mihinkää omilla jaloilla. Mut pitää vaan ajatella positiivisesti: mitä pidemmälle ne miut tän raskauden kanssa päästääkään, niin sitä paremmin on asiat.

Viime perjantaina makoiltiin mein löhösohvalla ja katottiin leffaa. Yhtäkkiä mahassa alko tuntumaan tosi kummalta. Nostin paidan helmaa ja näytti aivan siltä, kun oikeanpuoleisen rinnan alle ois kasvanut kolmas tissi. Tulevan isinkin oli ihan pakko pysäyttää leffa ja alkaa ihmettelemään tuota kummajaista. Siinä tuijotettiin ja todettiin, että kaipa se Pikku-Tee halus meille pyllyään esitellä.

Koputan puuta ja sanon, että kaikki menee loistavasti. Eilen käytiin neuvolassa ja jopa painokin oli noussut vähän (mie painan 81,6 kg!). Samoin hemoglobiini, vaikkakin vain pykälän verran ollen nyt 125. Verenpaineet oli OK, samoin virtsassa ei löydöksiä proteiineista tai sokereista. Sf-mitta oli 33 cm. Keskusteltiin imetyksestä ja kuulemma ei kannata kokea huonoa omaatuntoa, jos ihan aluksi maito ei riitä kahdelle. Korviketta vaan lisänä kehiin, niin pääsee isäkin osallistumaan syöttämiseen.

Tänään käytiin äippäpolilla. Sielläkään ei löytynyt mitään vikaa mistään. Kohdunsuulla kaikki kunnossa: kiinteä, kypsymätön ja täysmittanen. Poikien painoarviot olivat 1564 ja 1499 g. Virtaukset kunnossa. Ja selvis sitten se Pikku-Teen perjantaisen myllerryksen syykin: se oli kääntynyt perätilaan! Eli se mein pyllyksi luulema pahkura olikin PÄÄ! Näillä näkymin kuitenkin pojat syntyisivät lääkärin mukaan luonnollista reittiä B-vauvan perätilasta huolimatta. Mutta noita synnytysasioita pohditaan tarkemmin viikkojen 35 - 36 tietämillä. Seuraava äippäpoli on jälleen kahden viikon päästä ja sillon pistetään käyrille ekaa kertaa.

Tuleva isä sai isyyspakkauksen lauantaina. Tarkotus oli antaa se ystävänpäivänä, mut enhän mie malttanu sinne asti oottaa. Seuraavaa isä paketistaan löysi:
Niin, eilen vielä piipahdettiin Ikeassa hakemassa verhotangon pidikettä (matkaan kertyi myös kenkiensäilytyslaatikoita, valaisin, neljä hotdogia ja pari limpparia). Totesin tuolla reissulla, et on muuten miun viimenen Ikea-reissu tän raskauden aikana. Valitettavaa, mut kroppa ei vaan kestä.

Äitiysavustuspäätös tuli eilen. Pakkaukset lähtee postin mukana kahden viikon kuluessa ja kolmas avustus (äitiysavustuksia saa siis yhden ensimmäisestä samalla kertaa syntyneestä lapsesta, kaksi toisesta, kolme kolmannesta, jne.), 140 €, tipahtaa tilille torstaina. Ja sitten taas älytöntä pyykkirumbaa. Mihinköhän pistän nuokin vaatteet, kun alkaa olemaan kaapit ja laatikot täynnä vaatteita?