Liikkeitä

Kolmannetkin ultra- ja neuvolakäynti olivat viime viikolla. Kokoero sikiöiden välillä ei ollut kasvanut ja neuvolassa saatiin kummankin sydänäänet kuuluviin. Itsellä sen sijaan oli hemoglobiini laskenut edellisestä mittauksesta (143) 125:een. Ei ihme, että olo tuntuu välilä väsyneeltä. Oon lokakuun alusta popsinut Ladyvita Plussaa, joka sisältää myös rautaa. Neuvolasta sain ohjeeksi aloittaa lisäraudan kolmen viikon päästä käynnistä eli siis kahden viikon päästä tästä päivästä. Vauvojen painoarviot olivat 90 ja 100 g.

Pari viikkoa sitten vatsassa alkoi tuntua ihan pieniä hipaisuja. En oo edes jokainen kerta ollut varma oliko siellä vauva vai jokin sisäelin. Viime viikolla vauvojen liikkeet on tuntuneet ensi kertaa kunnolla, niin, ettei siitä voi erehtyä. Ultraäänellä tutkittaessa tunsin toisen vauvan "räpiköinnin" ultralaitteen alla. Ja sen jälkeen muljahduksia ja potkuja on tuntunut enemmänkin. Jos ihan tarkkaan hivelee vatsan päältä, voi vauvojen sijainnit tuntea. :)

Mie ajattelin, että se kamala pelko ja jännitys vauvojen hyvinvoinnin puolesta helpottais, kun liikkeet alkaa tuntumaan, mut olin väärässä. Siis apua, ne ei oo liikkuneet ainakaan kahteentoista tuntiin!!!

Tieto lisää tuskaa

Tänään oli toinen ultraäänitutkimus. Ja tällä kertaa saatiin niskaturvotus mitattua, se oli 1 mm, eli normaalia eikä sen vuoksi tarvitse huolestua. Tyypit oli kooltaan 62 ja 68 mm ja lääkäri oli hieman huolissaan kokoerosta. Kokoero tosin oli sama kuin edellisessäkin tutkimuksessa, joten sinällään se ei ollut hälyttävää. Näissä samanlaisissa tapauksissa kuin meillä - eli vauvoilla yhteinen istukka, yhteinen suonikalvo, mutta omat vesipussit - on fetofetaalitransfuusion riski 10 - 15 %. Pelottavaa. HUS ei kuulemma hoidata tällaisia potilaita Suomessa, vaan jos tämmöinen on tullakseen, niin sitä voidaan n. rv 17 alkaen hoitaa Hampurissa, Saksassa. Sitä ennen sille ei ole tehtävissä mitään. Pelottavaa. Pitää kuitenkin yrittää rauhoittaa itseä sillä, että todennäköisyys, että sitä ei tule, on 85 - 90 %.

Mieliala: hieman pelokas, toisaalta kuitenkin rauhallinen, koska tyypeillä oli kaikki kunnossa ja kriittiset ruumiinosat löytyivät ultrassa.

Olotila: tuntuu, että vatsa räjähtää!

Toinen kolmannes

Ja näin pyörähtää toinen raskauskolmannes käyntiin. Kyllä ne joka paikassa lupaa, et tässä vaiheessa pahoinvointi ja väsymys helpottaa ja tuntee olevan energisempi kuin koskaan. Pöh, sanoo täällä selkävaivanen, pahoista iskiaskivuista kärsivä tuleva tuplamamma. Onneks ens viikolla pääsee taas ultraan kattelemaan, miten vauvat jaksaa.

Positiivista kuitenkin se, että 12 viikkoa täynnä ja ilmeisesti suurin keskenmenon riski takana. Tiedä sit, millon se kaksosten kohdalla on...

Olotila: selkäkipuja, väsyttää

Mieli: no, tällä mennään...