Uuet kengät

Tämmöset oli ihan pakko ostaa hiljan. Aiemmat El Naturalistat on olleet niin ihanat jalassa, et ei tarvinnut kahta kertaa miettiiä, et ostanko toisetkin. Hyvä tarjous tuli, niin pakkohan se oli ostaa.

Tää blogi on ollu taas vähän hiljaiselossa, mut välillä ois niin paljon asiaa, et pitää ehkä tännekin alkaa taas enemmän kirjottamaan.

Heihoi ja sata viestiä tässä blogissa tuli täyteen!

Uutinen maailmalta

WWF ja ministeriö: Maailman luonnonvarat kulutettu loppuun tältä vuodelta

Saldo

Tää aamu +0,1 kg eilisestä eli yhteensä 3 kg nestettä läks. Ois vähä enemmäki voinu, mut ei niin ei.

Nyt pitää alkaa hommiin.

Viimenen päivä alkaa

Tänä aamuna -0,4 kg eiliseen verrattuna. Yhteensä siis 3,1 kiloa alkuperästä vähemmän. Hidastuu loppua kohden. Yks päivä vielä aikaa. Olo alkaa lähenee inhimillistä. Onneks tää on huomenna ohi.

Lisää lentoemäntää

Tänä aamuna -0,9 kg eiliseen verrattuna eli yhteensä nyt -2,6 kg. Kaks päivää jälellä. Inhimilliset mitat lienee saavutettavissa.

Eilen tuli keitettyä kahta sorttia hilloa ja K teki mehua. Meillä on hillot yleensä loppuneet talvella kesken ja mehut riittäneet muillekin annettaviksi. Nyt hilloja on tehty kuutta eri sorttia ja viel ainakin köyhän miehen lakkahillo on tekemättä. Jos tällä kertaa riittäs hillotkin.

Lentoemäntädieettiä

Nestettä se on, mie oon sitä mieltä ollu koko ajan. Yks päivä lentoemäntäruokavaliota takana ja miljoona vessareissua. Aamulukema oli eilisaamuun verrattuna -1,7 kg. Loman aikana tulleista vaan vähän reilu puolet jälellä. Jos ne sit neljässä päivässä lähtis. En kyl pistäs pahaks, jos vielä se puoltoista aiemmin kesällä tullutta lähtis, mut sen voi jättää syksyllekin. Ei niillä oo niin kiire, kun olo on sen puolentoista kilonkin kanssa ollut ihan hyvä. Mut toistaseks näillä nyt vielä löllyvillä nesteillä olo ei oo yhtään hyvä eli dieetti jatkukoon.

Nälkä kyl oli eilen oikeestaan päivälliseen saakka, mut sen jälkeen ei enää. Vaihdoin vihreet herneet sattuneesta syystä höyrytettyyn kesäkurpitsaan ja paprikaan. Jospa muistaisin huomenna taas päivitellä.

Se paras vuodenaika

Kehiksiä pihasta.

Se on ihan just käsillä, nimittäin se vuoden paras aika. Just loppukesä, alkusyksy ja syksy ylipäätään on ihan miun lemppareita. Kesän kun on saanut nauttia keleistä riippuen enemmän tai vähemmän auringosta ja lämmöstä, niin kyllä ne akut sen verran on latautuneet, et ovat täynnä virtaa. Ja puutarhan sato kypsyy - hommaa se tietää paljon, mut miusta säilöminen on oikeestaan aika kivaa. Kokeilla erilaisia reseptejä ja sit talvella nauttia kesästä. Vaik jossain määrin miusta se ite säilöminen on jopa ehkä kivempaa kuin niitten syönti talvella. Tai ehkä se on se tunne, kun on saanut kesän purkkiin.

Meillä on kesäkurpitsoita, ihan älyttömästi kesäkurpitsoita. Niitä on haettu tuolta pellosta ainakin kolmekymmentä ja lisää vaan tulee. Sen lisäks, et niitä on annettu pois, niistä on sit tehtykin kaikenlaista: pataa, muhennosta, leipää, lettuja, salaattia... Tänään ajattelin kokeilla kesäkurpitsa-omenahilloa. Kuulemma se on aika hyvää.

Myö käytiin vähän lomailemassa. Ensin olin poikain kera viikon Lappeenrannassa ja sen jälkeen paineltiin viideks vuorokaudeks monikkoperhelomalle täysihoidolla Summassaareen.  Aivan ihana, luonnonkaunis paikka tuo on ja ruoka oli ihan huippua. No, todellakin huippua, jopa niin kovasti, et viis täysihoidollista vuorokautta toi neljä kiloa ylimäärästä. Nestettä se varmaan on, mut olo on huono. Tuntuu siltä kuin leuka roikkuis polvissa ja kävellessä reidet ois sidottu toisiinsa kiinni. Nyt pitää päästä noista kiloista eroon.

Aattelin kokeilla lentoemäntädieettiä. Tiiän, et se kyllä tekee tiukkaa, kun tuolla yläkaapissa huutelee kotimatkalla Vaajakosken Pandan tehtaanmyymälästä ostetut lakut, mut jos en näytä niitä lapsillekaan, niin kyl miekin selviän. Pieniä sovelluksia tein tuohon, saas nähä, jos se ei mitään haittais. Nimittäin vihreitä papuja en varmasti pysty nielemään tuollasella lisukkeella ja omenaa en voi allergian takia syyä. Ja greippiäkään en varmaan saa alas. Sen tilalta meinasin syyä aplaria tai karviaisia. Omenan ajattelin korvata päärynällä, mut nyt kun eka päivä menossa, niin totesin vaan, et näköjään oon sit päärynällekin allerginen. Eiköhän se tääkin nyt jotenki auta.

Oikeestaan mie en oo ite koskaan uskonu mihinkään pikaihmeeseen laihuttamisessa, mut nyt olo on oikeesti niin paha, et pakko yrittää vaikka tätä. Enhän mie nyt kuitenkaan tähtää mihinkään sen kummempaan kuin vielä viikko sitten vallinneeseen olotilaan. Saas nähä, mitä käy.

Kehäkukkasalvaa

Uuet kehikset kukkii jo siihen malliin, et nyt viimestään on aika käyttää vanhat pois kaapeista. Mehiläisvahaa 1/4, loput auringonkukkaöljyyn maseroitua kehäkukkaa ja muutamankymmentä tippaa eteeristä laventeliöljyä päälle. Näin syntyi yheksän purkkia kehäkukkasalvaa.

Pääs jo kunnolla testauksen makuun, ku otin osuman ampparista metsämansikoita marjapuskan alta kerätessä. Särki niin kovasti koko illan, mut sit hokasin, et voishan tuota salvaa laittaa siihen. Aamulla oli särky poissa.

Ruusua ja puutarhaa

Oon täs vähän aikaa katellu, et miulle on täs jonkin ajan kuluessa kerääntyny kaappeihin ihan järkyttävät määrät kaikenlaista kosmetiikkatarvetta, mm. säilöntäainetta (eco-certin sertifioimaa), emulgointiaineita, erilaisia rasvoja, hirvittävät määrät itse kerättyjä yrttejä, jotka ajan puutteen takia on jääny käyttämättä enkä niitä voi kaikkia mm. eränumeroiden puuttumisen takia yrityksenkään toiminnassa käyttää. Tänää tuli sit semmonen olo, et nyt on pakko tehä jotain, et saa noita vähän vähemmäks.

Voiteet meillä on ollu vähän aikaa loppu ja sitä meilä tuon kuopuksen takia kuluu aika urakalla, niin päätin sit tehä voidetta. Pihalla kasvaa pari ruusupuskaa ja kävin sieltä nyhtämässä pari kourallista terälehtiä. Tein pikaisen öljyuutoksen vesihauteessa: purkki täyteen ruusun terälehtiä ja päälle auringonkukkaöljyä peittymiseen asti ja vesihauteeseen pariksi tunniksi. Ja juu, yleensä öljyyn neuvotaan uuttamaan kuivatuista yrteistä, mut koska olin kuitenkin aikeissa käyttää emulgointiainetta, niin en antanut asian häiritä. Lisäksi tein haudukkeen vedestä ja ruusunterälehdistä. Kaveriksi tälle ruusuöljylle laitoin karitevoita, emulgaattoriksi BTMS:ää, paksuntajaksi ja kosteuttajaksi setyylialkoholia ja säilärin lisäsin sitten vesifaasiin, se kun on vesiliukoinen ja sopii kuumennusvaiheessakin käytettäväksi. Ajattelin tehä kerralla reilusti ja tää satsi oli niinkin huikee kuin litra. Koskaan en ennen oo tehny litraa voidetta kerralla ja vähän kyllä mietin, et mitä tästä nyt oikein tulee.

Mut tulihan siitä. Tuoksu oli kuitenkin aika mieto ja päätin sit vähän jäähdyttyään lisätä jotain. Tuosta en-käytä-yrityksen-tuotteissa -korista löytyi mm. ylang ylangin ja appelsiinin eteeririsiä öljyjä ja pirskottelin niistä voiteen sekaan. Ja ihan taivaallisen ihana tuoksu tulikin. Väriltään voide on ihan vaalea persikka. Yritin tuota voidetta kuvata, mut en mie oikeen keksi, et miten siitä jotain kivaa kuvaa sais otettua, ainakaan tähän aikaan vuorokaudesta en keksi.

Jotain kuvaa kuitenkin aattelin laittaa. Tässä muutamia puutarhakuvia eiliseltä.

Vaapukoita näyttäs tulevan paljon tänä vuonna.

Miun ihka ensimmäinen luffa. Tai isoin ensimmäisistä. Saas nähä, et saanko pesusieniä.

Kaksvuotiskakku

Meillä vietettiin lauantaina kuopuksen kaksvuotisia. Aamulla ropautti muutaman kerran ja mietin, et mitä jos sataakin koko päivän. Mut nättiä tuli loppupäiväksi ja saatiin vietettyä juhlat auringonpaisteesta nauttien pihallakin. Kuvassa kakkuleipomus. Inspiraatio on haettu Kinuskikissan nettisivuilta. Lisäks tarjolla oli mm. karjalanpiirakoita ja munavoita, raparperipiirakkaa, vaniljatäytepullia, mansikoita ja suolaista piirakkaa. Raparperi- ja suolaisen piirakan leipomiset oli ulkoistettu.

Mie sekottelin täs yks päivä eteerisiä öljyjä keskenään ja rakastuin geraniumöljyyn. Mie ostin sitä hiljattain, kun kaikki on sitä niin kehunu ja näin sitä kerrankin edullisesti. En oikeestaan ees tykänny tuoksusta suoraan purkista, mut muihin tuoksuihin sekotettuna se on huumaava. Mietin, et jossain vartalovoiteessa se vois olla oikein ihanaa. Hmm, tekis miel hommaa muutama uus turvallisuusarviointi.

Pitäs varmaan lähtee pihalle. Annan nyt tuon selän takava häärivän kampaajan hoitaa kampauksen loppuun. (Pojat on kovia laittamaan miulle kampauksia!)

Hu-hu-huulirasvat!

Miulle tuli maanantaina vihdoin miun kauan oottama huulirasvojen turvallisuusarviointi! Huulirasvojen tekeminen tuntuu niiiiin helpolta, nopeelta ja näppärältä saippuoihin verrattuna. Lisääkin arviointeja on sit tulossa taas, kun jossain vaiheessa ois taas varaa. Mut ennen ku niitä lisää otan, niin miulla on selvitettävänä eräällä toimittajalla, et onko miun ajattelemissa purkeissa bisfenoli-A:ta. Se kun on ollu tässä pinnalla, niin en halua ainakaan omia tuotteita semmoiseen pistää. Huulirasvatuubien toimittajalta kuulin, et ne tuubit ainakin on BPA-vapaita. Saas nähä, mitä tapahtuu, jos tälle toiselle purkkitoimittajalle selviääkin, et niissä purkeissa on BPA:ta. Nimittäin niitä on Suomessa ja Euroopassa aika monella kosmetiikan tekijällä käytössä. Toivotaan, et ei olis. Ois vähän helpompaa löytää purkkeja yritykselle.

HP-saippuan kuviot

Mie aattelin nyt vaan kirjottaa saippuoista yhen kuvan verran, kun miusta tässä viimesimmässä värjätyssä HP:ssa on väri/kuviot onnistunu aivan loistavasti - paremmin kuin yhessäkään tekemässäni HP-saippuassa koskaan! Tää kuva on miulla kaupassa olleista Urjan puut -saippuoitten toisesta erästä. Kauppaan asti nää ei kyllä päässeet missään vaiheessa, vaan tänään pakkasin viimeiset yksilöt.

Miuta vähän kuumottais tuotevalikoiman lisääminen kauppaan, siis muutakin kuin saippuaa...

Turhauma

Meille tuli joku tauti kylään viime viikolla. Ekana mies kolme päivää saikulla. Sit viikonloppuna lapset, kaikki kolme yhtä aikaa kuumeessa ja kuopus oli reilun vuorokauden yli 39 asteen kuumeessa eikä se laskenu lääkkeelläkänä ku just johonkin 38,7 asteeseen hetkeksi ja nous taas. En sit tietenkään uskaltanu nukkua, ku piti vahtaa, et se hengittää ja toisaalta semmonen kuuma patteri vieressä ei ihan nukuttanukaan kunnolla muutenkaan. A & E tokeni äkkiä ja oli maanantaina jo aika hyvässä kuosissa. O:lla laski kuume kokonaan maanantaihin mennessä, mut aika väsyny se on ollu. Ja kuten odotettavissa, mie tietenkin sairastun sit viimesenä, kun suurin osa lapsista on terveitä ja pirteitä.

Jos tää tauti ois tullu reilu pari kuukautta sitten, nii mie voisin ottaakin ihan rennosti vaan ja sairastaa. Mut ei kun tää tulee nyt, kun vihdoin pursuan energiaa ja intoa tehä asioita. Miun tekis hirveesti mieli tehä saippuaa, mut ku ei voi. GMP sanoo, ettei kipeenä saa kosmetiikkaa tehä. Ei ees, vaikka ois miten paljon ihania, vielä testaamattomia tuoksuöljyjä (joista kirjoitin yrityksen blogiin eilen). Pitäs järjestääkin ja siivoilla tuolla tehtaassa, mut en kuitenkaan uskalla mennä sinne bakteereita levittämään tässä olotilassa. Omaan käyttöön vois tehä saippuaa, mut siihen ei oo aineksia tarpeeks ja toisaalta, miulla on ihan tarpeeks saippuaa omaan käyttöön. Johonki muuhun, ku saippuaan saattas just jotain aineksia löytyäkin. Ehkä O tartteis vaikka vatkattua karitevoita? Kunhan vaan sais tuon kuusenkerkkäsiirapin pois kiehumasta tuolta.

On vaan semmonen tosi rauhaton olo kaiken tekemättömän takia. Pyörin netissä samoja paikkoja uuestaan ja uuestaan. Ku kauheest tekis miel tehä kaikkee, mut olo estää. No, löysin silti yhen uuen paikan, jossa on paljon erilaisia micoja myynnissä, joskaan sivut ei näytä toimivan kunnolla.

Koitin just delegoida vielä parin litran kerkkien keruuta miehelle, mut ei syttyny. Oisin tehny kerkkäsnapsia. Pitää tyytyä sit pelkkään kerkkäsiirappiin tai uhmata tätä oloa ja mennä ite pihalle kerkkien keruuseen. Sit kun joku tulee sisään, kun O nukkuu nyt.

Mie aattelin koristaa tätä postausta kuvalla kuusenkerkkien kiehumisesta kattilassa, mut kun se ei oikein onnistunu helposti, niin tähän tulee sit kuva miun suurimmasta luffasta (joka näyttäs kipeesti kaipaavan uutta ruukkua!). Myö ollaan taas tänä vuonna kunnostauduttu tässä kasvien kasvatuksessa, toivottavasti paremmalla onnella ku viime vuonna. Nyt ois tulossa luffan lisäks paria sorttia paprikaa, chiliä, avomaan- ja kirsikkatomaattia, ananaskirsikkaa, avomaan- ja kasvihuonekurkkuja, paria mallia kesäkurpitsaa, jättiläiskurpitsaa, steviaa, kevätsipulia, salkopapuja, purjoa, punajuurta, retiisiä, kukkakaalia ja sit peruskamaa kuten sipulia, perunaa, porkkanaa, herneitä, salaattia, basilikaa, oreganoa, persiljaa, lipstikkaa, piparminttua, ruohosipulia (piti pistää lisää, kun se tuolla raparperipenkin vieressä on kärsinyt jostain kumman syystä ruohonleikkuusta..), sitruunamelissaa, kehäkukkaa, kamomillaa ja rosmariinia. Nää on siis tänä keväänä kylvettyjä, toivottavasti vaan jaksais näitä hoitaa kunnolla, et niistä jossain vaiheessa jotain tulis ruokapöytään asti. Ja luffasta tietysti toivon jotain kylppäriin asti.

Ihana lapsi

A & E oli tänään pihalla leikkimässä naapurin tytön kanssa. Jokin ei vain natsaa naapurintytön ja A:n kanssa ja A taas pahoitti mielensä. Mie menin jossain vaiheessa saippuatehtaaseen niputtamaan nokkosia ja A tuli mukana. Se otti paperia ja kynän ja kysyi, miten sen naapurin tytön nimi kirjoitetaan. Luettelin kirjaimet, sen jälkeen kirjoitti paperille Eelis. Sitten se rutisti paperin ja laittoi roskikseen. Ja paha mieli oli poissa. Viime viikonlopun tapahtumia naapurikaupungissa vasten tuntuu oikein järkevältä tavalta purkaa pahaa mieltä. Ja kaiken huipuksi, se oli A:n ihan oma keksintö.

Illalla A istui miun sylissä ja tuoksui kuusenkerkiltä.

Välillä tännekin

Jäänyt tänne kaikki päivittelyt tosi vähiin, kun oon kirjoitellu tuonne yrityksen perustamisblogiin. Meillä vietettiin viikonloppuna isojen poikien synttärijuhlia ja leivoin Angry birds -kakkuja. Oli valkoinen vihainen lintu, joka oli banoffee-torttu, sitten oli musta vihainen lintu -kakku, jossa oli sisällä lakritsitoffee- ja sitruunatäytteet sekä vihreä possukakku, joka oli suklaakakku dumlesuklaa- ja vadelma-mansikkatäytteillä. Kakkuja on kiva tehä :) .

Tänää käytii poikien kanssa kattomassa, joko sammakkoja näkyis. Tässä lähellä on pieni lammikko, joka on yleensä juhannuksena jo kuiva, mut heti lumien sulettua se on ainakin viimeset kolme vuotta kuhissut sammakkoja kutupuuhissa. Ja siellä niitä oli taas, parhaillaan nähtiin neljä yhtä aikaa ihan pienellä alueella. Kuvassa eräs, jolla tais hormonit hyrrätä niin kovaa, ettei ymmärtänyt ees meitä pelätä, vaikka oltiin ihan lähellä.