Huugo - in memoriam

Rakas Huugoni, hovawarturos Lumen Elegans, siirtyi ajasta ikuisuuteen omalla pihallamme elokuussa. Huugo eli mukanani yli 13 vuotta ja näki miun kasvavan opiskelijatytönhupakosta neljän lapsen äidiksi. Huugo oli kuin ajatus - se tiesi jo, mitä ajattelen ennen kuin itekään sitä huomasin. Meillä synkkasi.

Huugo, Lumen Elegans

16.2.2002 - 7.8.2015

Aatson ottama kuva Huugosta kesällä 2014.

Prinsessa syntymässä

Toukokuun seitsemäs, torstai. Helmin nimipäivä - koiran, joka oli meillä vielä reilu vuosi sitten. Keskiviikkona kahden aikaan soitettiin Hyvinkään sairaalan Leikosta ja annettiin ukaasi saapua paikalle kello kahdeksan suunniteltuun sektioon (kahden aikaisemman sektion vuoksi). Viikkoja oli koossa tasan 39. Siellä me sitten olimme, tietoja kysyttiin, jätettiin tavaroita ja vaatteita lokeroihin ja puettiin päälle sairaalavaatteet ja odotimme ja odotimme. Pitkään, hyvin pitkään. Ainakin vähän vaille yhteentoista.

Sitten miut tultiin hakemaan leikkaussaliin ja miuta jännitti ja pelotti kamalasti. Siis pelotti ja jännitti, vaikka ja koska tiesin, mitä tulee tapahtumaan. Vaatetta pois päältä, piuhoja laitettiin sinne tänne ja sitten käänneltiin ja kallisteltiin leikkauspöydällä, pestiin, katetroitiin, laitettiin tippa, spinaalipuudutus, peiteltiin, aseteltiin ja kyseltiin tuntoa. Sitten K tuli kätilön kanssa paikalle ja pyysin miestä silittämään miuta päästä, jännitti ja pelotti niin kamalasti.

Ja sitten alettiin leikkaamaan. Tällä kertaa leikkaamisen aloittamisesta siihen, kun vauva nostettiin pois vatsasta, kesti pidempään - kohdussa oli arpikudosta. Lopulta klo 11.42 vauva nostettiin ulos kohdusta ja se oli tyttö! Kyllä, tyttö! Vaikka rakenneultrassa kätilö lopulta niin sanoikin, niin miusta oli koko ajan kolmen pojan jälkeen tuntunut vaikealta uskoa, et miun mahassa todella voisi olla tyttö, vaikka tyttöä vähän salaa toivoinkin. Tyttö oli sylissäni synnyttyään 10 - 15 minuuttia ennen kuin mies ja kätilö lähtivät punnitsemaan ja muihin hoitotoimiin. Lääkärit jäivät ompelemaan miuta kasaan ja lopulta miut vietiin heräämöön. Kello oli noin puoli yksi.

Tälllä kertaa puudutus oli erilainen. Pystyin liikuttamaan jalkojani heti heräämössä, luultavasti se olisi onnistunut vaikka kesken leikkauksen. Varpaat sain heilumaan vartin heräämössä olon jälkeen ja sain myös mehua - tuossa vaiheessa oli aivan kamala nälkä ja jano. Sain kuulla tytön mitat: 3390 grammaa ja 50,5 cm, pisteitä yhdeksän ja kymmenen. Viittä vaille yksi K ja vauva tulivat kätilön kanssa heräämöön miun luokse ja sain tytön rinnalle jo heräämössä. Oltiin kymmenisen minuuttia vielä heräämössä ja sitten lähdimme kaikki yhdessä synnyttäneiden osastolle.

Toisella yrittämällä löytyi sopiva huone ja jäimme sinne ihmettelemään pientä prinsessaamme. Saimme vähän evästäkin. Jonkin aikaa syömisestä alkoi puuskittain oksettamaan ja kutakuinkin iltayheksään asti tuli ylös kaikki, mitä sisälleni sain. Sitten sain pahoinvointipillerin ja sain vähän vettäkin juotua ja pysymään sisällä. Yritin kertaalleen nousta ylös torstai-iltana, mutta pelkkä istuminen heikotti niin paljon, että jätin yrittämisen sikseen.

Perjantaina oli ehkä elämäni kovin nälkä ja aamulla kaurapuuro maistui paremmalta kuin koskaan. Sain sen sänkyyn. Aamupäivällä nousin ylös ja pääsin liikkumaan ja sain katetrin pois.

Siinä meni muutama päivä sairaalassa rauhallista vauvaa ihmetellen, syöden ja nukkuen. Maito nousi lauantaina ja sunnuntaiaamuna piti turvautua kauratyynyjen apuun, kun niin kivisti ja maito tuntui pakkautuvan. Sunnuntai oli äitienpäivä ja iltapäivällä K ja isot pojat tulivat hakemaan meidät kotiin.

Hyvinkään sairaala sai hiljattain sertifikaatin THL:ltä vauvamyönteisyydestä. Miusta se todellakin tuolle sairaalalle kuuluu - Hyvinkäällä oli hyvä saada vauva vuonna 2008 kuin myös nyt, 2015. Voin suositella.

(Muokkaukset täydentelyitä)

Lapset tahtovat tietää

Mein mukuloilla on lempparipehmoelukat. Isommilla, A:lla ja E:llä, on vielä mahassaan ollessaan saamansa Isi-koira ja Äiti-koira ja O:lla (Pissa-)Kissa. E:n kummille syntyi hiljattain vauva ja varmaankin tästä syystä lisääntyminen on ollut suosittu leikki viime aikoina. Tämän viikon leikkien lomasta on kuulunut mm. seuraavat lausahdukset: "Äiti-koira synnyttää! Nyt juhlitaan!" ja "Isi-koira on supersankari ja Äiti-koira on supersynnyttäjä". Eräänä päivänä Äiti-koira synnytti norsun, kaksi koiranpentua, hiiren ja rotan kerralla. E totesi, et Äiti-koiraan vähän sattui, kun oli niin monta elukkaa synnytettävänä. Jos ois ollu vähemmän, niin kuulemma ei ois sattunut.

Aina välillä nuo kyselee siitä, et miten ne vauvat syntyy. On ne Olipa kerran elämääkin katellu, mut eihän siitä ihan kaikki selviä - sehän on lastenohjelma. Oon joskus kauan sitten kertonut, et se vauva kasvaa ikään kuin vauvansiemenestä siellä mahassa. Kysymysten lisääntyessä tarinaa on pitänyt pikkuhiljaa jatkaa ja on puhuttu vauvansiemenen puolikkaista (ja asiaa selitetty myös Olipa kerran ohjelman lomassa). Pojat tietävät, että vauvan siemenen toinen puolikas tulee isältä ja toinen äidiltä. Ja että äidin siemenen puolikkaat eli munasolut sijaitsevat äidin mahassa ja isän siemenen puolikkaat eli siittiöt kiveksissä. Eilen A kysyi, et miten ne siemenet saa pois "sieltä pippelistä". Mie sanoin sille, et ne tulee sit itestään pois sieltä "pippelistä", kun on tarpeeks iso. Sit se kysy, et miten ne laitetaan sinne mahaan. Mie ehin sanoa, et ne laitetaan samaan paikkaan, mistä se vauva tulee uloskin. Sit soi puhelin ja puhelun loputtua oli jo muut leikit menossa eikä tätä asiaa enää muistettu. Hetkellinen pelastus.

Mie yritän parhaani mukaan valmistautua jatkamaan tarinaa jonain päivänä.

Helpotus kuivaan päänhkaan

Miulla on ollut harvinainen ongelma oman päänahan kanssa: se ei nimittäin ole rasvoittunut pariin vuoteen. Toki hiuksia on pitänyt pestä, kun niihin tarttuu kaikenlaisia hajuja mm. ruokaa tehdessä ja lasten kanssa muutenkin touhutessa. Vaikka vois ajatella, et on ihanaa, jos päänahka ei rasvotu, mut ei se ihan niinkään oo. Nimittäin sen rasvotuksen tilalla on kuiva hilse, joka pölisee jatkuvasti, vaikka hiukset olis juuri pesty tai vaikka koko päänahkaan olisi juuri tehty tunteja vaikuttanut öljyhoito.

Ehkä ihan pahimpaan helpotti miulle viime keväänä määrätty tyroksiini ja pientä apua toi se, et aloin pestä hiuksia (vaihteeksi) shikakailla. Mie vaan oon nyt viimestään allerginen shikakaille eli sitäkään en voi enää käyttää. Jopa mie kaikessa hörhöydessäni oon sortunu kokeilemaan kosteuttavaks väitettyjä kaupallisia shampoita saamatta apua.

---- Tässä välissä miun piti käyä mukana eräässä saumausprojektissa! ---

Niin, jatkuu... Mie kävin joulukuussa otattaa taas kilpirauhasarvoja ja tulosten perusteella lääkäri oli sitä mieltä, et annostusta pitää vähentää. Sitä vähensinkin ja toisaalta huomasin taas joitakin oireita tulevan, kuten sitä hulluna ympäriinsä pyörimistä, kun ei muista yhtään, mitä oli tekemässä, palelua, yms. Kävin ajankulukseni iHerbissä taas selailemassa, kun oli muutenkin tarvis kromille (yritän vähentää mässäilyä - punastuva hymiö) ja ajattelin samalla kokeilla melatoniinia, kun oon huono nukkuja. Ajattelin kattoa samalla, et mitä apua tuolla olis kilpirauhaselle ja sieltä löyty semmonen ku Thydoid Support. Klikkasin sen ostoskoriin ja ajattelin kokeilla.

Paketti tuli parin viikon päästä ja aloin tutkimaan. Tää Thyroid Support oli joku homeopaattinen juttu! Mie oon ihan oikeesti pitäny näitä vähän huuhaana tai hömpötyksenä, mut sit aattelin, et kokeillaan, kun tää kerran on maksettukin. Mie olin näitä viikon syöny ja eräänä iltana hiuksia harjatessa vain huomasin, et ne hiuset ei pölise enää sitä kuivaa hilsettä - ja ne oikeesti tuntu vähän erilaisilta! Uskomatonta, mutta totta! Ei tää päänahka varsinaisesti rasvaselta tunnu vieläkään, mut ihan selvä muutos on, enkä keksi, et mitä muuta voisin syyttää ku tuota ainetta, kun en oo muita muutoksia tehnyt ruokavalioon tai hygieniaan.

Jes, en ois viistoista vuotta sit voinu kuvitellakaan, miten onnellinen voi olla rasvoittuvasta tukasta!

Joku tarkkanäkönen huomaa, et oon laittanu oman iHerb-tunnukseni noihin linkkeihin.

Ylimäärästä

Mie laitan tän nyt tännekin, kun miulla on sattuneesta syystä tuota saippuantekokamaa kasaantunu. 

Eli myynnissä:

Sekalaista saippuan-, yms. -tekokamaa, joitain tuoksuja, huulirasvamakuja, eteerisiä öljyjä, värejä, yrttejä. Mielellään myisin nää yhtenä könttänä johonkin. Näistä on osa US-laatuisia ja erä-, yms. -tietoja puuttuu, joten myyntituotteisiin nämä eivät passaa. 

Tarkennusta:
- Lahtisen saippuavärejä sininen, punainen ja keltainen, jokaista 10 g ja jokaisesta on ehkä 1 g käytetty.
- Yrttejä 2 pientä pussukkaa laventelin kukintoja, 1 pieni pussukka luomurooibosta, 1 pieni pussukka ite kasvatettua (luomu ) kamomillaa.
- Eteerisiä öljyjä 10 ml:n pulloissa patsuli (ehkä 3/5 jälellä), ylang ylang (ehkä 4/5 jälellä), petit grain (tätä on vain haisteltu, en muista käyttäneeni mihinkään), 30 ml:n pulloissa appelsiinia (n. 15 - 20 ml jälellä) ja sitruunaa (n. 20 - 25 ml jälellä).
- Huulirasvamakuja 10 ml:n pullot appelsiinia (ehkä 9 ml jälellä) ja hedelmäpommia (1/3 - puolet jälellä) ja 25 ml:n pullo mansikkaa, joka on lähestulkoon koskematon.
- Tuoksuöljyjä n. 10 ml Lahtisen suklaata, 1 pienen pullon puolikas Tuoksukaupan jotain makeaa tuoksua, en tunnista ja nimi on kulunut pois, Tuoksukaupan 45 g pullo Mediterraneo-tuoksua, josta käytetty ehkä 2 g, Sensory Perfectionin tuoksuja Aurora Borealis täysi arviolta 25 ml:n pullo, Sea Salt n. 30 ml:n pullo, käyttämätön, Tropical Vanilla 50 ml:n pullosta n. 15 - 20 jälellä ja Coconut Rose 50 ml:n pullo lähes täys.

12 e + postit toivoisin näistä. Jos en saa näitä mahtumaan kirjeeseen, nii laitan kaupan päälle pakettiin loput miun "kotikäyttö"-risiiniöljystä, jota on ehkä 2,5 dl jälellä.

22 tuotetta siis ja tarjotakin saa. Jos kiinnostuit, voit laittaa vaikka mailia jenni - poista tää ja viivat ja välit - @ huugo helmi . net.

Uuet kengät

Tämmöset oli ihan pakko ostaa hiljan. Aiemmat El Naturalistat on olleet niin ihanat jalassa, et ei tarvinnut kahta kertaa miettiiä, et ostanko toisetkin. Hyvä tarjous tuli, niin pakkohan se oli ostaa.

Tää blogi on ollu taas vähän hiljaiselossa, mut välillä ois niin paljon asiaa, et pitää ehkä tännekin alkaa taas enemmän kirjottamaan.

Heihoi ja sata viestiä tässä blogissa tuli täyteen!

Uutinen maailmalta

WWF ja ministeriö: Maailman luonnonvarat kulutettu loppuun tältä vuodelta

Saldo

Tää aamu +0,1 kg eilisestä eli yhteensä 3 kg nestettä läks. Ois vähä enemmäki voinu, mut ei niin ei.

Nyt pitää alkaa hommiin.

Viimenen päivä alkaa

Tänä aamuna -0,4 kg eiliseen verrattuna. Yhteensä siis 3,1 kiloa alkuperästä vähemmän. Hidastuu loppua kohden. Yks päivä vielä aikaa. Olo alkaa lähenee inhimillistä. Onneks tää on huomenna ohi.

Lisää lentoemäntää

Tänä aamuna -0,9 kg eiliseen verrattuna eli yhteensä nyt -2,6 kg. Kaks päivää jälellä. Inhimilliset mitat lienee saavutettavissa.

Eilen tuli keitettyä kahta sorttia hilloa ja K teki mehua. Meillä on hillot yleensä loppuneet talvella kesken ja mehut riittäneet muillekin annettaviksi. Nyt hilloja on tehty kuutta eri sorttia ja viel ainakin köyhän miehen lakkahillo on tekemättä. Jos tällä kertaa riittäs hillotkin.

Lentoemäntädieettiä

Nestettä se on, mie oon sitä mieltä ollu koko ajan. Yks päivä lentoemäntäruokavaliota takana ja miljoona vessareissua. Aamulukema oli eilisaamuun verrattuna -1,7 kg. Loman aikana tulleista vaan vähän reilu puolet jälellä. Jos ne sit neljässä päivässä lähtis. En kyl pistäs pahaks, jos vielä se puoltoista aiemmin kesällä tullutta lähtis, mut sen voi jättää syksyllekin. Ei niillä oo niin kiire, kun olo on sen puolentoista kilonkin kanssa ollut ihan hyvä. Mut toistaseks näillä nyt vielä löllyvillä nesteillä olo ei oo yhtään hyvä eli dieetti jatkukoon.

Nälkä kyl oli eilen oikeestaan päivälliseen saakka, mut sen jälkeen ei enää. Vaihdoin vihreet herneet sattuneesta syystä höyrytettyyn kesäkurpitsaan ja paprikaan. Jospa muistaisin huomenna taas päivitellä.

Se paras vuodenaika

Kehiksiä pihasta.

Se on ihan just käsillä, nimittäin se vuoden paras aika. Just loppukesä, alkusyksy ja syksy ylipäätään on ihan miun lemppareita. Kesän kun on saanut nauttia keleistä riippuen enemmän tai vähemmän auringosta ja lämmöstä, niin kyllä ne akut sen verran on latautuneet, et ovat täynnä virtaa. Ja puutarhan sato kypsyy - hommaa se tietää paljon, mut miusta säilöminen on oikeestaan aika kivaa. Kokeilla erilaisia reseptejä ja sit talvella nauttia kesästä. Vaik jossain määrin miusta se ite säilöminen on jopa ehkä kivempaa kuin niitten syönti talvella. Tai ehkä se on se tunne, kun on saanut kesän purkkiin.

Meillä on kesäkurpitsoita, ihan älyttömästi kesäkurpitsoita. Niitä on haettu tuolta pellosta ainakin kolmekymmentä ja lisää vaan tulee. Sen lisäks, et niitä on annettu pois, niistä on sit tehtykin kaikenlaista: pataa, muhennosta, leipää, lettuja, salaattia... Tänään ajattelin kokeilla kesäkurpitsa-omenahilloa. Kuulemma se on aika hyvää.

Myö käytiin vähän lomailemassa. Ensin olin poikain kera viikon Lappeenrannassa ja sen jälkeen paineltiin viideks vuorokaudeks monikkoperhelomalle täysihoidolla Summassaareen.  Aivan ihana, luonnonkaunis paikka tuo on ja ruoka oli ihan huippua. No, todellakin huippua, jopa niin kovasti, et viis täysihoidollista vuorokautta toi neljä kiloa ylimäärästä. Nestettä se varmaan on, mut olo on huono. Tuntuu siltä kuin leuka roikkuis polvissa ja kävellessä reidet ois sidottu toisiinsa kiinni. Nyt pitää päästä noista kiloista eroon.

Aattelin kokeilla lentoemäntädieettiä. Tiiän, et se kyllä tekee tiukkaa, kun tuolla yläkaapissa huutelee kotimatkalla Vaajakosken Pandan tehtaanmyymälästä ostetut lakut, mut jos en näytä niitä lapsillekaan, niin kyl miekin selviän. Pieniä sovelluksia tein tuohon, saas nähä, jos se ei mitään haittais. Nimittäin vihreitä papuja en varmasti pysty nielemään tuollasella lisukkeella ja omenaa en voi allergian takia syyä. Ja greippiäkään en varmaan saa alas. Sen tilalta meinasin syyä aplaria tai karviaisia. Omenan ajattelin korvata päärynällä, mut nyt kun eka päivä menossa, niin totesin vaan, et näköjään oon sit päärynällekin allerginen. Eiköhän se tääkin nyt jotenki auta.

Oikeestaan mie en oo ite koskaan uskonu mihinkään pikaihmeeseen laihuttamisessa, mut nyt olo on oikeesti niin paha, et pakko yrittää vaikka tätä. Enhän mie nyt kuitenkaan tähtää mihinkään sen kummempaan kuin vielä viikko sitten vallinneeseen olotilaan. Saas nähä, mitä käy.

Kehäkukkasalvaa

Uuet kehikset kukkii jo siihen malliin, et nyt viimestään on aika käyttää vanhat pois kaapeista. Mehiläisvahaa 1/4, loput auringonkukkaöljyyn maseroitua kehäkukkaa ja muutamankymmentä tippaa eteeristä laventeliöljyä päälle. Näin syntyi yheksän purkkia kehäkukkasalvaa.

Pääs jo kunnolla testauksen makuun, ku otin osuman ampparista metsämansikoita marjapuskan alta kerätessä. Särki niin kovasti koko illan, mut sit hokasin, et voishan tuota salvaa laittaa siihen. Aamulla oli särky poissa.

Ruusua ja puutarhaa

Oon täs vähän aikaa katellu, et miulle on täs jonkin ajan kuluessa kerääntyny kaappeihin ihan järkyttävät määrät kaikenlaista kosmetiikkatarvetta, mm. säilöntäainetta (eco-certin sertifioimaa), emulgointiaineita, erilaisia rasvoja, hirvittävät määrät itse kerättyjä yrttejä, jotka ajan puutteen takia on jääny käyttämättä enkä niitä voi kaikkia mm. eränumeroiden puuttumisen takia yrityksenkään toiminnassa käyttää. Tänää tuli sit semmonen olo, et nyt on pakko tehä jotain, et saa noita vähän vähemmäks.

Voiteet meillä on ollu vähän aikaa loppu ja sitä meilä tuon kuopuksen takia kuluu aika urakalla, niin päätin sit tehä voidetta. Pihalla kasvaa pari ruusupuskaa ja kävin sieltä nyhtämässä pari kourallista terälehtiä. Tein pikaisen öljyuutoksen vesihauteessa: purkki täyteen ruusun terälehtiä ja päälle auringonkukkaöljyä peittymiseen asti ja vesihauteeseen pariksi tunniksi. Ja juu, yleensä öljyyn neuvotaan uuttamaan kuivatuista yrteistä, mut koska olin kuitenkin aikeissa käyttää emulgointiainetta, niin en antanut asian häiritä. Lisäksi tein haudukkeen vedestä ja ruusunterälehdistä. Kaveriksi tälle ruusuöljylle laitoin karitevoita, emulgaattoriksi BTMS:ää, paksuntajaksi ja kosteuttajaksi setyylialkoholia ja säilärin lisäsin sitten vesifaasiin, se kun on vesiliukoinen ja sopii kuumennusvaiheessakin käytettäväksi. Ajattelin tehä kerralla reilusti ja tää satsi oli niinkin huikee kuin litra. Koskaan en ennen oo tehny litraa voidetta kerralla ja vähän kyllä mietin, et mitä tästä nyt oikein tulee.

Mut tulihan siitä. Tuoksu oli kuitenkin aika mieto ja päätin sit vähän jäähdyttyään lisätä jotain. Tuosta en-käytä-yrityksen-tuotteissa -korista löytyi mm. ylang ylangin ja appelsiinin eteeririsiä öljyjä ja pirskottelin niistä voiteen sekaan. Ja ihan taivaallisen ihana tuoksu tulikin. Väriltään voide on ihan vaalea persikka. Yritin tuota voidetta kuvata, mut en mie oikeen keksi, et miten siitä jotain kivaa kuvaa sais otettua, ainakaan tähän aikaan vuorokaudesta en keksi.

Jotain kuvaa kuitenkin aattelin laittaa. Tässä muutamia puutarhakuvia eiliseltä.

Vaapukoita näyttäs tulevan paljon tänä vuonna.

Miun ihka ensimmäinen luffa. Tai isoin ensimmäisistä. Saas nähä, et saanko pesusieniä.

Kaksvuotiskakku

Meillä vietettiin lauantaina kuopuksen kaksvuotisia. Aamulla ropautti muutaman kerran ja mietin, et mitä jos sataakin koko päivän. Mut nättiä tuli loppupäiväksi ja saatiin vietettyä juhlat auringonpaisteesta nauttien pihallakin. Kuvassa kakkuleipomus. Inspiraatio on haettu Kinuskikissan nettisivuilta. Lisäks tarjolla oli mm. karjalanpiirakoita ja munavoita, raparperipiirakkaa, vaniljatäytepullia, mansikoita ja suolaista piirakkaa. Raparperi- ja suolaisen piirakan leipomiset oli ulkoistettu.

Mie sekottelin täs yks päivä eteerisiä öljyjä keskenään ja rakastuin geraniumöljyyn. Mie ostin sitä hiljattain, kun kaikki on sitä niin kehunu ja näin sitä kerrankin edullisesti. En oikeestaan ees tykänny tuoksusta suoraan purkista, mut muihin tuoksuihin sekotettuna se on huumaava. Mietin, et jossain vartalovoiteessa se vois olla oikein ihanaa. Hmm, tekis miel hommaa muutama uus turvallisuusarviointi.

Pitäs varmaan lähtee pihalle. Annan nyt tuon selän takava häärivän kampaajan hoitaa kampauksen loppuun. (Pojat on kovia laittamaan miulle kampauksia!)

Hu-hu-huulirasvat!

Miulle tuli maanantaina vihdoin miun kauan oottama huulirasvojen turvallisuusarviointi! Huulirasvojen tekeminen tuntuu niiiiin helpolta, nopeelta ja näppärältä saippuoihin verrattuna. Lisääkin arviointeja on sit tulossa taas, kun jossain vaiheessa ois taas varaa. Mut ennen ku niitä lisää otan, niin miulla on selvitettävänä eräällä toimittajalla, et onko miun ajattelemissa purkeissa bisfenoli-A:ta. Se kun on ollu tässä pinnalla, niin en halua ainakaan omia tuotteita semmoiseen pistää. Huulirasvatuubien toimittajalta kuulin, et ne tuubit ainakin on BPA-vapaita. Saas nähä, mitä tapahtuu, jos tälle toiselle purkkitoimittajalle selviääkin, et niissä purkeissa on BPA:ta. Nimittäin niitä on Suomessa ja Euroopassa aika monella kosmetiikan tekijällä käytössä. Toivotaan, et ei olis. Ois vähän helpompaa löytää purkkeja yritykselle.

HP-saippuan kuviot

Mie aattelin nyt vaan kirjottaa saippuoista yhen kuvan verran, kun miusta tässä viimesimmässä värjätyssä HP:ssa on väri/kuviot onnistunu aivan loistavasti - paremmin kuin yhessäkään tekemässäni HP-saippuassa koskaan! Tää kuva on miulla kaupassa olleista Urjan puut -saippuoitten toisesta erästä. Kauppaan asti nää ei kyllä päässeet missään vaiheessa, vaan tänään pakkasin viimeiset yksilöt.

Miuta vähän kuumottais tuotevalikoiman lisääminen kauppaan, siis muutakin kuin saippuaa...

Turhauma

Meille tuli joku tauti kylään viime viikolla. Ekana mies kolme päivää saikulla. Sit viikonloppuna lapset, kaikki kolme yhtä aikaa kuumeessa ja kuopus oli reilun vuorokauden yli 39 asteen kuumeessa eikä se laskenu lääkkeelläkänä ku just johonkin 38,7 asteeseen hetkeksi ja nous taas. En sit tietenkään uskaltanu nukkua, ku piti vahtaa, et se hengittää ja toisaalta semmonen kuuma patteri vieressä ei ihan nukuttanukaan kunnolla muutenkaan. A & E tokeni äkkiä ja oli maanantaina jo aika hyvässä kuosissa. O:lla laski kuume kokonaan maanantaihin mennessä, mut aika väsyny se on ollu. Ja kuten odotettavissa, mie tietenkin sairastun sit viimesenä, kun suurin osa lapsista on terveitä ja pirteitä.

Jos tää tauti ois tullu reilu pari kuukautta sitten, nii mie voisin ottaakin ihan rennosti vaan ja sairastaa. Mut ei kun tää tulee nyt, kun vihdoin pursuan energiaa ja intoa tehä asioita. Miun tekis hirveesti mieli tehä saippuaa, mut ku ei voi. GMP sanoo, ettei kipeenä saa kosmetiikkaa tehä. Ei ees, vaikka ois miten paljon ihania, vielä testaamattomia tuoksuöljyjä (joista kirjoitin yrityksen blogiin eilen). Pitäs järjestääkin ja siivoilla tuolla tehtaassa, mut en kuitenkaan uskalla mennä sinne bakteereita levittämään tässä olotilassa. Omaan käyttöön vois tehä saippuaa, mut siihen ei oo aineksia tarpeeks ja toisaalta, miulla on ihan tarpeeks saippuaa omaan käyttöön. Johonki muuhun, ku saippuaan saattas just jotain aineksia löytyäkin. Ehkä O tartteis vaikka vatkattua karitevoita? Kunhan vaan sais tuon kuusenkerkkäsiirapin pois kiehumasta tuolta.

On vaan semmonen tosi rauhaton olo kaiken tekemättömän takia. Pyörin netissä samoja paikkoja uuestaan ja uuestaan. Ku kauheest tekis miel tehä kaikkee, mut olo estää. No, löysin silti yhen uuen paikan, jossa on paljon erilaisia micoja myynnissä, joskaan sivut ei näytä toimivan kunnolla.

Koitin just delegoida vielä parin litran kerkkien keruuta miehelle, mut ei syttyny. Oisin tehny kerkkäsnapsia. Pitää tyytyä sit pelkkään kerkkäsiirappiin tai uhmata tätä oloa ja mennä ite pihalle kerkkien keruuseen. Sit kun joku tulee sisään, kun O nukkuu nyt.

Mie aattelin koristaa tätä postausta kuvalla kuusenkerkkien kiehumisesta kattilassa, mut kun se ei oikein onnistunu helposti, niin tähän tulee sit kuva miun suurimmasta luffasta (joka näyttäs kipeesti kaipaavan uutta ruukkua!). Myö ollaan taas tänä vuonna kunnostauduttu tässä kasvien kasvatuksessa, toivottavasti paremmalla onnella ku viime vuonna. Nyt ois tulossa luffan lisäks paria sorttia paprikaa, chiliä, avomaan- ja kirsikkatomaattia, ananaskirsikkaa, avomaan- ja kasvihuonekurkkuja, paria mallia kesäkurpitsaa, jättiläiskurpitsaa, steviaa, kevätsipulia, salkopapuja, purjoa, punajuurta, retiisiä, kukkakaalia ja sit peruskamaa kuten sipulia, perunaa, porkkanaa, herneitä, salaattia, basilikaa, oreganoa, persiljaa, lipstikkaa, piparminttua, ruohosipulia (piti pistää lisää, kun se tuolla raparperipenkin vieressä on kärsinyt jostain kumman syystä ruohonleikkuusta..), sitruunamelissaa, kehäkukkaa, kamomillaa ja rosmariinia. Nää on siis tänä keväänä kylvettyjä, toivottavasti vaan jaksais näitä hoitaa kunnolla, et niistä jossain vaiheessa jotain tulis ruokapöytään asti. Ja luffasta tietysti toivon jotain kylppäriin asti.

Ihana lapsi

A & E oli tänään pihalla leikkimässä naapurin tytön kanssa. Jokin ei vain natsaa naapurintytön ja A:n kanssa ja A taas pahoitti mielensä. Mie menin jossain vaiheessa saippuatehtaaseen niputtamaan nokkosia ja A tuli mukana. Se otti paperia ja kynän ja kysyi, miten sen naapurin tytön nimi kirjoitetaan. Luettelin kirjaimet, sen jälkeen kirjoitti paperille Eelis. Sitten se rutisti paperin ja laittoi roskikseen. Ja paha mieli oli poissa. Viime viikonlopun tapahtumia naapurikaupungissa vasten tuntuu oikein järkevältä tavalta purkaa pahaa mieltä. Ja kaiken huipuksi, se oli A:n ihan oma keksintö.

Illalla A istui miun sylissä ja tuoksui kuusenkerkiltä.

Välillä tännekin

Jäänyt tänne kaikki päivittelyt tosi vähiin, kun oon kirjoitellu tuonne yrityksen perustamisblogiin. Meillä vietettiin viikonloppuna isojen poikien synttärijuhlia ja leivoin Angry birds -kakkuja. Oli valkoinen vihainen lintu, joka oli banoffee-torttu, sitten oli musta vihainen lintu -kakku, jossa oli sisällä lakritsitoffee- ja sitruunatäytteet sekä vihreä possukakku, joka oli suklaakakku dumlesuklaa- ja vadelma-mansikkatäytteillä. Kakkuja on kiva tehä :) .

Tänää käytii poikien kanssa kattomassa, joko sammakkoja näkyis. Tässä lähellä on pieni lammikko, joka on yleensä juhannuksena jo kuiva, mut heti lumien sulettua se on ainakin viimeset kolme vuotta kuhissut sammakkoja kutupuuhissa. Ja siellä niitä oli taas, parhaillaan nähtiin neljä yhtä aikaa ihan pienellä alueella. Kuvassa eräs, jolla tais hormonit hyrrätä niin kovaa, ettei ymmärtänyt ees meitä pelätä, vaikka oltiin ihan lähellä.