keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Ajatusten virtaa

Mie tunnen polttavaa halua jakaa tänne jotain, mitä oon jakanu naamakirjassakin.

Alotetaa vaik viimesimmästä. Ulkomaalaiset viihtyvät Suomen vankiloissa. Uskomatonta. Siis vankila-aika menee kohtuupalkkasta työtä tehessä, paitsi että siitä työstä ei tarttee maksaa kuin vähän veroja, asuminen ja ruoka tulee palkan päälle. Viime viikolla uutisoitiin, et jotkut vanhukset eivät ole käyneet vuosiin ulkona, koska säästösyistä laitosten henkilökuntaa on vähennetty. Ovatko vangit - rikolliset - (siis yleensä, en nyt tarkota ees ulkomaalaisia) niin paljon tärkeämpiä kuin vanhukset, jotka monet ovat elämänsä maksaneet veroja Suomeen? Miusta rikolliset ansaitsee rangaistuksen ja mikä rangaistus se on, jos joutuu palkallista (vieläpä palkka on moniin aloihin verrattuna erittäin kilpailukykyinen, mm. allerkirjoittaneen ensin opiskelemaan) työtä tekemään, ruoka nenän eteen kannettuna ja asuminen kustannettuna? Jos näin on, niin mikä kamala rikos myö tavalliset veronmaksajat ollaan tehty, kun työstä joudutaan vielä ruoka ja asuminenkin kustantamaan? Miusta rikoksista pitää seurata rangaistus eikä se oo omaisuuden kartuttaminen, vaan palkatonta työtä ja mielellään vedellä ja leivällä. Sen mie vielä ymmärrän, että annetaan mahollisuus kouluttautua johonkin tulevaisuutta ajatellen, mut tämmönen nykynen meno on ihan liikaa.

Sit mieltä painaa ruoka. Kuluttajien huijaaminen ei sinällään ollut miulle mikään yllätys, sen verran on tullut noita tuoteselosteita luettua viime vuosina niin ruoka- kuin kosmetiikkatuotteistakin. Eräällä keskustelupalstalla linkattiin Prisman dokumenttiin epigenetiikasta. Bisfenoli-A, vihreä tee ja vegaanisen ruuan terveysvaikutukset eivät myöskään olleet uutta. Miut yllätti eniten se, et miten se, mitä mie syön nyt, voi vaikuttaa sukupolvien päähän. Mie jotenki kuvittelin, et vain geeneillä ois vaikutuksensa "jatkokehityksessä", mut eihän asia ookaan näin. Jos oisin tän tiennyt aiemmin, nii oisin tarkkaan tutkinut, etten pistä yhtään lisäainetta suuhuni raskausaikana. Enkä aikana ennen raskautta. Liittyminen luomuruokapiiriin lienee yksi fiksuimmista teoista pitkään aikaan.

Tätä en jakanut (vielä) naamakirjassa, mut koska se kuuluu miun suosikkiaiheisiin, nii jaan sen täällä. Käytätkö muuta kuin luomukosmetiikkaa, meikkejä, voiteita? Lukeeko purkissasi inci-listassa PHENOXYETHANOL? Haluatko ihan oikeesti laittaa tuota ihollesi? Entä lastesi iholle? Netistä löytyy paljon vähemmän kivaa luettavaa inci-listojen ainesosia googlettaessa, tuo ei siis suinkaa ole ainut. Environmental Working Group's Skin Deep cosmetic safety database sisältänee varmaan kaikki maholliset ainekset, mitä inci-listalta voi löytyä. Jos aihe kiinnostaa, Rita Stiensin Totuus kosmetiikasta on hyvää luettavaa. Mitenköhän paljon muuten kosmetiikka aiheuttaa niitä epigeneettisiä muutoksia.

Ilmastonmuutos on viime aikoina kuohuttanut lähipiirissä. Se kuohuttaa miutakin, vaikka saatankin vaikuttaa tyyneltä asiaan liittyen. Miulle ei iskenyt yöunia syövä ilmastoahdistus. Mie oon muutaman vuoden jakanut tätä ahdistusta monella saralla: ilmastonmuutos (ekan kerran joskus Oivan raskausaikana kolahti), kosmetiikka, ympäristömyrkyt, ruoka, jätteet, kuluttaminen, yleinen välinpitämättömyys ja/tai asian kieltäminen (so. ei haluta tietää), yhteiskunnan epätasa-arvoisuus näin yleismaailmallisina asioina ja itseeni liittyvänä ahdistusta aiheuttaa ammatillinen kriisi eikä suinkaan vähäisimpänä. Ihmiset myrkyttää itseään (ja jälkeläisiään), luontoa ja koko maapalloa ja mie töihin palattuani *.

Jos tässä ois nyt tällä kertaa. Nyt vahtimaan, mitä isomummon pöperöt ovat aiheuttaneet lapsenlapsenlapsenlapsille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti